Vanhoissa saappaissa

Siitä lienee viisi vuotta, kun ostin nämä saappaat Nina'sista, vuosittaisen huollon jälkeen ne ovat yhä kuin uudet.
Tätä minä yritän aina sanoa, kun puhun laadukkaan tuotteen hankkimisesta, aikaa kestäviä asioita.

Kuvan harmaa villatakki on ainoa aleostos, jonka olen tänä talvena tehnyt. Maison Martin Margielan lappusessa luki villa/silkki/kashmir ja -50%. Olin myyty. Ja villatakki oli myyty.

Siinä on juuri oikea väri, taskut, linjakkuus, kauniit napit, pituus, laskeutuva materiaali ja siellä sisällä on turvallista olla. Yhdessä villatakissa kaikki tuo, melkoinen saalis, sanoisin.

Tänään kaipasin mukaani asioille hiukan kapeampaa uumaa, takki saa olla valloillaan kun jalassa on nilkkurit, saappaiden kera se on kivempi vyöllä varustettuna.

Kaikki lukijani, joiden turvavaate on harmaa villatakki, ymmärtävät kyllä mistä puhun. Onko teitä? Jos, niin mistä löysitte omanne?

Villatakki Maison Martin Margiela / Beam
Vyö Dries van Noten
Sukkikset Wolford
Saappaat Barbara Bui

Maanantai

Arki poikki ja verigreipin väliin.

Ruokaa, ruokaa!

Uuden Mustan Katja, tuo mahtava nainen oli saanut inspiksen postauksestani, ja haastaa muutkin listaamaan ruokakaappinsa kulmakivet. Käykää lukemassa listoja ja kopioikaa hyvältä kuulostavat artikkelit omiin listoihinne, helpottaa kummasti arkea ja kaupassa käymistä.
Minä rakastan käydä ruokaostoksilla, mahdollisesti juuri selkeän kaavan takia.
Ja sen takia, että nälkä tulee aina uudelleen. Mikä ihana asia.

Uusimmassa Fit-lehdessä juttu kolmesta viikosta, jotka vietin ilman lihaa. Lue kuinka kävi.

Ja viimeiseksi linkki mielettömän ihanaan blogiin, jossa Lotten kokkaa rakkaudella mitä täydellisimpiä aterioita. Lottenin paella on niin herkullinen (videolla kuin livenäkin) että suosittelen katsomaan videon ja tekemään perässä.

Nurinkurin

Aurinko armas ja armoton. Se löytää juuri siivotusta kodista ja pestyistä ikkunoista rannut ja tassunjäljet, lattioilta pölypallot, hiukset ja pienet kivet. Ajelin imurilla ohi, sattuuhan sitä.

Aurinko saa kaiken anteeksi, ihan vaan jos lupaa että saapuu jälleen huomenna. Etsimään kanssani ihania kohtia arjesta, jotka ovat hiukan rempallaan, ilman niitä ei voisi olla mitään kaunista. Kun ei olisi mihin verrata.

Ihanaa viikon alkua.

Paperikorissa

Punaripainen ostoskori jäi muuton aikana jumiin kellariimme, tänään päätin sen olevan oiva paikka lehdille ja noudin korin ylös.
Yksinkertaiselta kuulostavassa projektissa kesti liki kaksi tuntia. Pieni kellarikomero, suuri määrä suksia ja sen sellaista. Kyseinen kori siellä alimmaisena, taaimmaisessa nurkassa.

Punainen väri valtaa kotiamme, tiedä häntä miksi. 

Yöpöydästä toimistokalusteeksi

Ikeasta vuosikausia sitten hankitut yöpöydät saivat uuden elämän. Ruuvasimme pojan kanssa pöydistä alla olevat pyörät pois ja nostimme pöydät päällekkäin.
Työpisteelle onkin kaivattu paikkaa papereille, laskuille, paperiliiittimille, käsirasvalle, salmiakeille ja muulle epämääräiselle. On helpompaa keskittyä, kun pöytä on puhdas.

Muotokieli sopii String-kirjahyllyn ja työtuolin kanssa hienosti yhteen. Vai mitä sanotte?

Punainen auto vietiin katsastukseen, se ei voinut odottaa.

Hel Yes!

Eilinen ilta oli napakymppimatka Kyläsaarenkadulle. Seurassamme istui samalla aaltopituudella vaeltava ystäväpariskunta, pöytään kulkeutui loistavaa ruokaa ja kylmää juomaa. Siitä on onnellinen ilta tehty.

Jälkiruoan lakka maistui niin taivaalliselle, että oli vaikea uskoa marjojen tulleen suolta. Täytyy olla jostain ylempää.
Iittalan Ultima Thule -sarjasta tuli mieleen muistoja, osa kauniita ja nostalgisia, osa puhtaasti kauheita. Tapio Wirkkalalle unohtuikin nostaa malja, kaikelle muulle sitä nostettiinkin.

Kiitos Hel Yes! ja kiitos ystävät!

Oletteko olleet, meinaatteko mennä? Jos olitte, mitä piditte?

Muru

Murussa drinkillä. Yksi kaupungin parhaista ravintoloista, lämmin suositus.

Siitä jää hyvä mieli. 

Pala aamustani

Ei ole olemassa hyvää aamua ilman aamiaista. Hyvän aamiaisen jälkeen seuraa mitä todennäköisimmin hyvä päivä.

Muna. Keitän veden, kun se kiehuu, käännän kaasun ihan minille, ja asetan munat kattilaan. Vesi ei missään vaiheessa kiehu, kun munat ovat kattilassa. Ne kuolee ja kärvistelee tuskissaan jos niitä keittää ja kolistelee kattilassa. Kaasun voi kääntää kokonaan pois parin minuutin päästä, jonka jälkeen kuuma kylpy saa jatkua vielä neljä minuuttia. Syntyy täydellinen muna.

Smoothien tein tänä aamuna marjoista, leseistä, turkkilaisesta jugurtista, hunajasta, kourallisesta basilikaa ja omenamehusta. Surrur sanoi blenderini ja sitten tuli syvä hiljaisuus - se hajosi. Vein sen sekajätteisiin ja pohdin roskakatoksessa että jotain tarvittaisin tilalle.

Juuston tietää olevan tarpeeksi rasvaista, kun sitä ei pysty höyläämään, ilman että se hajoaa tuhansiksi juustomuruiksi. Kurkkua ja tomaattia säästelin lounaalle, siksi en teurastanut niitä leivälle. Campaillou jonka päällä kasa Västerbottenia. Västerbottenin alla kunnon kerros juustohöylällä leikattua voita. Kylmä voi tottelee juustohöylää huomattavasti paremmin, kuin voiveistä.

Omenamehua, luomuomenoista. Kahvia, kaksi kuppia.

Tällä setillä toimii tämän naisen koneisto kolme tuntia, sitten vaaditaan lounasta. Aamiaisvariaatioita on muutama, yksi painottuu puuroon, toinen jugurttiin, mitä nyt milloinkin tekee mieli.
Muutankin suosiolla tämän blogin ruokablogiksi. Nimeksi tulee luonnollisesti Kyckling.

Mitä te syötte aamupalaksi? 


EDIT: Blenderi on haettu pois sekajäteastiasta. Allekirjoittanut harrastaa tunnollista jätteiden lajittelua ja pahoittelee aiheuttamaansa järkytystä.

Parsakaalia ja pastaa

Resepti on alunperin ystäväni Jamien*, itse paremmaksi erilaiseksi jalostettu. Perhana että tein töitä, jotta se olisi helposti tulkittava ja toteutettavissa. Lupaan ja vannon että tämä on viimeinen reseptini, jos kukaan ei tee tätä, tai kommentoi jumaloivin sanoin ja niiden kääntein. 

4 annosta
pastaa (esim. orrecchiette taikka conchiglie, pienet ja sievät toimivat tässä setissä parhaiten)
8 kpl sardellifileitä
parsakaali tai kaksi
2 valkosipulinkynttä
1 punainen chili
120 g pecorinoa
oliiviöljyä
voita
merisuolaa
mustapippuria


Esivalmistelut
Kata pöytä, mitä kauniimpi, sitä parempi. Ota lasi valkoviiniä viereesi.
Liedelle yksi iso paistinpannu ja kahteen kattilaan vettä, pastalle iso kattila runsaalla vedellä, parsakaalinnupuille pienempi kattila. Kun keität pastaa, muista maustaa vesi kunnolla suolalla. (Suolattomassa vedessä keitetty pasta maistuu tiskirätille ja joutaa suoraan biojätteisiin.)

Kuumenna iso, posliininen taikka lasinen kulho, täyttämällä se tulikuumalla vedellä. Kun ruoka on valmista, kaadat veden pois, kuivaat kulhon ja tarjoilet pastan siinä. Pasta ei pääse jäähtymään, siksi tämä. Lautasetkin voit laittaa uuniin lämpenemään, jos energiaa löytyy.

Veitsi käteen ja menoksi
Pilko parsakaali, kerää nuput erikseen, kuori ja pilko varret.
Pilko chili, poista siemenet (vedä chili halki pitkittäissuunnassa, siemenet on siten helppo poistaa)
Viipaloi valkosipuli ohueksi.
Raasta pecorino valmiiksi, pienimmällä terällä mitä raastimessa on.

Homma käyntiin oikealla kädellä
Lisää pannulle kunnon loraus oliiviöljyä, paista keskilämmöllä pilkottua chiliä hetken verran, jotta se pehmenee, älä polta.

Laita sekaan sardellifileet, valkosipuli ja pilkotut parsakaalinvarret.
Peitä kannella ja anna pehmetä kannen alla noin kymmenisen minuuttia, pidä silmällä koko ajan.

Vasemmalla kädellä samaan aikaan
Heitä pasta täysillä kiehuvaan suolattuun veteen, keitä ohjeen mukaan tai hiukan vähemmän, ylikypsää ei syö kukaan, ei varsinkaan lapset - he vasta fiksuja ovatkin, nimittäin.
Parsakaali kiehuu muutamassa minuutissa, sen voi myös höyryttää. Varo keittämästä yli, rapsakkana parempaa. Lisää iso nokare voita päälle.

Lopuksi
Lisää valutettu, yhä kuuma pasta pannulle sardellihässäkän sekaan, laita sekaan myös parsakaalinnuput. Sekoita rakkaudella ja kahdella puukauhalla. Siirrä valmis setti kuumaan kulhoon ja lorauta päälle hyvää oliiviöljyä. Puolet pecorinosta sekaan mars, pieni pyöräytys ja avot.

Kanna höyryävä pasta kuumennetussa kulhossa pöytään ja tarjoile hymyillen, kylmän valkoviinin kera. Lapsille teen yleensä vesikannun, jossa uiskentelee jääpaloja joihin on piilotettu mintunlehtiä.

Mitä tapahtuu ruokasalissa?

Muistathan että pasta ei odota vieraita, vieraat odottavat pastaa, joten tässä vaiheessa perhe ja ystävät istuvat jo pöydässä odottamassa.

Siellä on myös mustapippurimylly ja sormisuola, josko pasta vaatii säätöä. Ja kulhossa raastettua pecorinoa.

Jälkipuhe
Jos pasta meni niin sanotusti munille, niin kaunis kattaus ja hehkeä emäntä pelastavat tilanteen. Tee ens kerralla parempi. En minäkään ensimmäisellä kerralla onnistunut.
Opin Etelä-Ranskassa asuneelta ystävän isoäidiltä, että pecorinoa käytetään pastoihin, joissa ei ole mukana kermaa. Kun kerma astu kuvioihin, on parmesanin vuoro tulla kaveriksi. Uskoo ja kokeilee ken tahtoo.

Bon appetit! 


*Oliver.

Shank, beibi

Acne ei koskaan petä.  Tai tarkemmin ajatellen se pettää aina. Sitä elää luulossa, että kaikki kengät on nyt nähty, eikä muuta tarvita.

Ja sitten seisoo meiliboksissa tuo kuva. 

En sano enempää ja suljen silmäni än yy tee nyt.

Kuva Acne

Chilipähkinöitä

Meidän perhe on tunnettu tulisista tuliaisistaan. Chilipähkinät, nuo punaisten chilien tulistamat pikkupurtavat on kovin helppo valmistaa ja hauska viedä tuomisiksi.

2 punaista chiliä
1 rkl oliiviöljyä
1 tl sormisuolaa
pari desiä kuorittuja manteleita taikka cashewpähkinöitä
sesaminsiemeniä
(vaihtoehtoisesti auringonkukan-, kurpitsan-, tai pinjansiemeniä)

Laita pannu kuumenemaan, paista pilkotut chilit öljyssä kunnes ne osittain tummuvat ja silmiin iskee chilifiilis.
Lisää mantelit, sekoittele puisella lastalla ja paahda silmä tarkkana. Mantelit tummuvat jollain yllättävällä sekunnilla, jolloin et saa katsella toisaalle. Kun tuo tummuminen alkaa tapahtua, heitä sekaan suola ja sesaminsiemenet, jatka veivaamista parin minuutin ajan. Älä anna palaa, muuten lopputuloksena on kasa kitkeriä chilimanteleita joita ei syö pirukaan. Jos paistelet maltilla, saat aikaan ihanan tulisen ja koukuttavan hyvän setin.

Hotki hetken hurmiossa sellaisenaan, nauti välipalaksi taikka heitä rohkeasti vaikka salaatin sekaan. Itse tykkään näistä varsinkin avokadon seuralaisena, täällä oma ohjeeni avokadohässäkkään.
Voit toki käyttää muitakin pähkinöitä ja siemeniä, isommat pähkinät pannulle alussa, pienemmät loppuvaiheessa jotta eivät pala.

Tulisia hetkiä toivottelen.